4 askelta menestykseen

  • Aki Anttila

ICT-alalla lähes 20 vuotta toiminut tuotehallinnan johtaja Aki Anttila uskoo, että elämme vaihetta, jossa pistemäisistä ratkaisuista on päästävä eroon ja ne on korvattava kokonaisarkkitehtuurilla. On otettava huomioon myös liiketoiminnan aidot tarpeet sen sijaan, että asioita tarkasteltaisiin ainoastaan IT:n näkökulmasta.

Tehtyäni tietotekniikka-alalla lähes 20 vuotta yhteistyötä lukuisien asiakkaiden ja valmistajien kanssa, uskon että kehitys on kulkenut siihen kohtaan, jossa pistemäisistä ratkaisuista on päästävä eroon ja korvattava ne kokonaisarkkitehtuurilla. Tässä otetaan huomioon myös liiketoiminnan aidot tarpeet sen sijaan että asioita tarkasteltaisiin ainoastaan IT:n näkökulmasta.

Yritykseemme saapuu jatkuvalla syötöllä tarjouspyyntöjä, joissa haetaan ratkaisua asiakkaan yksittäiseen tietoliikenteeseen, tietoturvaan tai konesaleihin liittyvään tarpeeseen. Pyrimme aina tarjoamaan parhaan mahdollisen teknologian saapuneeseen kokonaisuuteen liittyen, mutta joskus jään miettimään, palveleeko se kuitenkaan asiakkaan tarpeita optimaalisella tavalla tai ovatko ratkaisun operatiiviset kustannukset mahdollisimman alhaiset.

Kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa selkeää muutosta IT-ammattilaisen toimenkuvaan. Yksittäisen asetuksen säätämisen sijasta tulee jatkossa ­ymmärtää paremmin laajoja kokonaisuuksia ja eri asioiden välisiä suhteita. On myös hallittava yhteistyökumppaneiden kanssa käytävää dialogia.

Kokonaisarkkitehtuuri ei tarkoita yksittäiseen laitemerkkiin tai valmistajaan ripustautumista. IT-infrastruktuurin eri osissa voi olla tuotteita monelta eri taholta, mutta eri osakokonaisuuksien rajapintojen ja keskinäisen toiminnan tulee olla selkeitä ja huolella dokumentoituja. Vain näin toimimalla voidaan varmistua, että IT toimii ketterästi ja joustavasti mukautuen koko ajan muuttuvan liiketoiminnan tarpeisiin.

Kokonaisarkkitehtuuriin pääseminen ei valitettavasti ole aivan yksinkertaista. Se vaatii uudenlaista otetta ja asennetta. Ensimmäinen vaihe on jalkautua IT-tornista ”tavallisten” kollegoiden pariin ja sitä kautta pyrkiä ymmärtämään, miten ja miksi nämä käyttävät tietotekniikkaa ja miten IT voisi parantaa ja tehostaa tekemisiä. Lisäksi tulee haastatella liiketoiminnan päättäjiä tulevaisuuden näkökulmien hahmottamiseksi. Toisessa vaiheessa on syytä tutkia kriittisesti miten nykyinen infrastruktuuri on rakennettu, mitkä osat siitä ovat toimivia käyttäjien näkökulmasta ja mitkä eivät, sekä miten infraa saadaan kehitettyä tukemaan liiketoimintaa aiempaa intensiivisemmin.

Kolmannessa vaiheessa aloitetaan tulevaisuuden kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu. Tässä syötteenä ovat edellisistä vaiheista opitut asiat ja tuloksena suunnitelma tulevaisuuden infrastruktuurista ja aikataulutuksesta. Tämän jälkeen on helppo hankkia tarvittavat laitteet ja ohjelmistot, ja aloittaa säätäminen.